Metsästäjän hiihtovälineet umpihankeen

Koekäytimme erilaisia suksia Lapin, Kainuun ja Pohjois-Savon maastoissa. Olosuhteet vaihtelivat upottavasta puuterilumesta sohjoiseen vesikeliin ja kevään hankikantoon.

Perinteiset metsäsukset avonaisiin maastoihin

Perinteiset metsäsukset ovat pituudeltaan kahdesta kolmeen metriin ja suksien leveys on 70 mm. Niiden pohjan pinta-ala ratkaisee, miten sukset kantavat hiihtäjää lumessa. Mitä pidempi suksi sitä parempi kantavuus. Hiihtomukavuutta parantaa suksen joustava kärkiosa, jolloin metsäsuksi ei sukella hangen sisään, ja eteneminen säilyy sujuvana.

Metsäsuksia on saatavilla suomupohjalla, voideltavalla pohjalla, karvapohjalla ja nanopitopohjalla. Suomu- ja nanopitopohjat pitävät hyvin lähes kaikissa tilanteissa. Voideltava pohja vaatii työtä, mutta osaavalla voitelulla suksiin on mahdollista saada paras mahdollinen luisto ja pito.

Perinteiset metsäsukset ovat parhaimmillaan avosoilla, pelloilla ja vesistöjen jäällä. Ne ovatkin olleet kautta aikojen latvalinnustajan välttämätön apuväline pehmeässä ja syvässä lumessa hiihdettäessä.

Lyhyet metsäsukset peitteisempään maastoon

Lyhyempien metsäsuksien kantavuus on saatu leventämällä suksia. Pituus voi olla 180 cm ja leveys 100 mm, jolloin pohjan pinta-ala on lähellä perinteisen metsäsuksen pinta-alaa.

Lyhyemmän suksen etuna on helpompi ohjaaminen ahtaissa paikoissa. Ne ovat parhaimmillaan, kun liikuttava matka maastossa on lyhyehkö. Niiden etuna on myös kuljetuksen helppous.

Kyseessä on hyvä kompromissi liukulumikenkien ja perinteisten metsäsuksien välillä. Ne sopivat vaikeakulkuisempaan maastoon, kun ei tarvitse edetä nopeasti.

NATO-suksen siviiliversio

Puolustusvoimien vaatimusten mukaisesti valmistettujen suksien pituus sai olla enintään 240 cm ja painoa suksiparilla korkeintaan 3,3 kiloa. Lisäksi niiden tuli olla taipuisammat ja kestävämmät kuin aikaisemmat armeijan sukset sekä käyttövarmat olosuhteista riippumatta. Siteet saivat painaa korkeintaan 600 grammaa ja ne piti saada taistelutilanteessa jalkoihin 20 sekunnissa.

Tiimalasin mallinen suksi kantaa umpihangessa erinomaisesti. Kärjen leveys on 90 mm, keskiosa 75 mm ja kanta 82 mm. Suksen pitoalueella on 70 cm pitkä suomupohja, joten pitovoiteita ei tarvitse käyttää.

Kärkiosan jouhevan taipuman ansiosta suksi nousee hangen pinnalle ja korkea kärki estää sitä ”sukeltamasta”. Ylöspäin taivutettu kanta estää suksen uppoamisen taaksepäin liu’uttaessa.

Suksesta on saatavilla lyhyempiä ja pidempiä versioita sekä kahdella jäykkyydellä hiihtäjän painon mukaan.

”Nato-sukset” tarjoavat pitkän metsäsuksen kantavuuden, mutta ketterämmin. Niiden hiihdettävyys oli muihin metsäsuksiin verrattuna omaa luokkaansa.

Tunturisukset kantaville hangille

Tunturisukset ovat metsäsuksia lyhyempiä, yleensä 160–210 cm pituisia, ja pohjan muodoltaan tiimalasin muotoisia teräskanteilla varustettuja suksia. Metsästyskäyttöön suunnitellut tunturisukset ovat ilman teräskantteja, jotta ne eivät vaurioita koiran tassuja.

Tunturisukset soveltuvat parhaiten puurajan yläpuolelle, jossa lumi on tiivistynyt kerroksiksi, eikä upottaminen ole ongelma. Ne soveltuvat myös kevään hankikeleille, jossa upottavaa lunta on vähemmän.

Liukulumikengät vaikeakulkuiseen maastoon

Liukulumikengät ovat pituudeltaan yleensä 120–160 cm ja leveydeltään 9–14 cm. Niissä ei ole juurikaan jalkavuutta, mutta niiden pohjan keskiosassa on usein pitokarva. Kärki- ja kantaosa toimii liukupintana.

Liukulumikengillä eteneminen muistuttaa hiihtämistä, mutta eteneminen on huomattavasti hitaampaa, koska liuku on lyhyt. Niinpä ne soveltuvat parhaiten verkkaiseen etenemiseen vaikeakulkuisissa maastoissa, joihin suksilla ei ole asiaa.

Liukulumikenkiä on teräskantilla tai ilman. Niin kuin tunturisuksienkin kohdalla, teräskantilliset eivät sovi koiran kanssa liikkumiseen.